Reeneistä tuun niin rättipoikkiväsyneenä illalla kotiin, hammasta purren ja itkua pidätellen alan vääntää niitä läksyjä jotka jäi päivällä vähän vaiheeseen, ja sit mä muistan että huomenna on miljoona sanakoetta ja aineenpalautusta, ja äikänope oottaa että kaikilla on luettuna Seitsemän veljestä, josta ei saa mitään tolkkua ja jonka palautuspäivä kirjastoon on mennyt jo viime vuoden puolella.
Nukkumaanmenoaika on ohitettu jo aikoja sitten ja mä ihan vaan tarkistan facebookilmotuksia (tuijotan ruutua ja stalkkaan jos siihen pamahtais päivitys joltain ihan turhalta tyypiltä). Kaiken kukkuraks äiti muistuttaa että huomenaamulla tänne rynnii siivooja eli huoneen pitäis olla siisti. Siinä mä sit kahlaan vaatevuoren läpi, hypin roskiksen päällä että kaikki mun karkkipaperit ei pursuis ulos sieltä, piilotan kaikki irtotavarat kaappiin ja nostan vaatevuoren pois tieltä että lattia tulis sen verran näkyviin että sen voi imuroida.
Tosiaan, en oo ehtiny tänä vuonna ees harrastaa himailua kunnolla ! En oo lukenu feissarimokia, kattonu Putousvideoita youtubesta, nukahtanu ruokalevolle tai kattonu Disneyn piirrettyjä. Onse hirveetä kun kaikki lempiasiat jää tekemättä. Vuorokauden tunnit ei riitä, ja ikävä kyllä yleensä se aika josta pitää lainata lisäaikaa on uni. Ja mähän tarviin ne 10 tunnin kauneusunet tai en pysty mihinkään. Meinasin että käytän seuraavat kuus vuotta aikaa lukioon, skippaan kolmosjakson ja muissa jaksoissa aattelin olla max. neljällä kurssilla per jakso, että ehtisin nysvätä himassa ruokalepäilemässä.























































